Matkakaveri.net

BERLIINI

Berliinin julkisen liikenteen virasto on nimeltään Berliner Verkehrsbetriebe (BVG). Tässä linkki. Se vastaa kaupungin bussi-, raitiovaunu-, metro- ja lauttaliikenteestä sekä joistakin junayhteyksistä.

Berliinin julkisen liikenteen verkosto on laaja ja kattava. Se koostuu maanalaisesta (U-Bahn), maanpäällisestä raitiovaunuverkostosta (Straßenbahn), bussilinjoista (Bus) ja lauttayhteyksistä (Fähre). Lisäksi kaupungissa on S-Bahn-järjestelmä, joka on kaupunkijunien verkosto, mutta sen hallinnosta vastaa Deutsche Bahn -rautatieyhtiö.

Lipun käyttö julkisessa liikenteessä Berliinissä perustuu vyöhykkeisiin. Kaupunki on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen (A, B ja C), ja lippujen hinta riippuu matkustettavasta vyöhykkeestä. Matkustaminen yhdessä vyöhykkeessä edellyttää AB-lippua, kahdessa vyöhykkeessä AB-lippua ja lisäksi BC-lisälippua, kun taas ABC-lippu kattaa kaikki kolme vyöhykettä.

Lippuja voi ostaa automaateista metro- ja raitiovaunupysäkeiltä, linja-autoista ja BVG:n myyntipisteistä. Lippuja voi myös ostaa mobiilisovelluksella, ja monissa lippuautomateissa hyväksytään myös luottokortit. On tärkeää leimata lippu lippuautomaatissa tai kulkuvälineessä matkan alussa, ja sitä on pidettävä voimassa koko matkan ajan.

Lippuun voi sisältyä myös vaihto-oikeus eri liikennevälineiden välillä, ja yleensä sama lippu käy kaikissa BVG:n hallinnoimissa liikennevälineissä, kuten metroissa, raitiovaunuissa, busseissa ja lautoissa.  

Vaikka S-Bahn-junajärjestelmän hallinnasta vastaa Deutsche Bahn, BVG:n liput ovat yleensä voimassa myös S-Bahn-junissa. Tämä tarkoittaa, että erillistä lippua ei yleensä tarvita S-Bahn-junissa, jos sinulla on jo voimassa oleva BVG:n lippu

On aina hyvä tarkistaa ajantasaiset tiedot BVG:n verkkosivuilta tai matkailuneuvonnasta saadaksesi tarkempia tietoja Berliinin julkisen liikenteen järjestelmästä, vyöhykkeistä ja lippujen hinnoista.

Tietoa Berliinistä

  • Asukasluku: Berliinin asukasluku vaihtelee ajan ja lähteiden mukaan, mutta karkeasti arvioiden se on noin 3,8–3,9 miljoonaa ihmistä. Berliini on Euroopan unionin väkiluvultaan toiseksi suurin kaupunki heti Lontoon jälkeen.
  • Alue: Berliini kattaa pinta-alaltaan noin 891 neliökilometriä, mikä tekee siitä Euroopan suurimman pinta-alaltaan olevan kaupungin.
  • Historia: Berliinillä on monipuolinen ja monikerroksinen historia. Se oli aiemmin kaksi erillistä kaupunkia, Itä-Berliini ja Länsi-Berliini, kunnes Saksan yhdistyminen tapahtui vuonna 1990. Berliiniä on leimannut myös toisen maailmansodan ja kylmän sodan aikaiset tapahtumat.
  • Maamerkit: Berliinillä on runsaasti historiallisia ja kulttuurisia nähtävyyksiä. Esimerkiksi Brandenburgin portti, Berliinin muuri, Reichstag-rakennus ja Museosaari ovat suosittuja vierailukohteita. Kaupunki tunnetaan myös lukuisista museoistaan, teattereistaan ja taidegallerioistaan.
  • Kulttuuri ja viihde: Berliini on tunnettu vilkkaasta taide-, kulttuuri- ja yöelämästään. Siellä on monia kansainvälisesti arvostettuja teattereita, oopperataloja, baletteja ja musiikkiyhtyeitä. Kaupungissa järjestetään myös lukuisia festivaaleja ja tapahtumia ympäri vuoden.
  • Talous: Berliini on tärkeä taloudellinen keskus, jossa on monipuolinen teollisuus- ja palvelusektori. Tietotekniikka, bioteknologia, lääketieteellinen tutkimus ja luovat alat ovat kaupungin merkittäviä talouden aloja.

Berliinillä on paljon tarjottavaa matkailijoille ja se houkuttelee vuosittain miljoonia vierailijoita ympäri maailmaa. Kaupungin monimuotoisuus, historia ja kulttuuri tekevät siitä mielenkiintoisen ja elinvoimaisen paikan asua ja vierailla.

Berliinin historia:

  1. Berliinin jako: Toisen maailmansodan päättyessä Berliini jaettiin neljän liittoutuneen voittajavaltion kesken: Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Ranska. Saksan jako laajeni myöhemmin Itä-Saksan (virallisesti Saksan demokraattinen tasavalta) ja Länsi-Saksan (liittotasavalta) väliseksi rajaksi.
  2. Berliinin ilmasilta: Vuonna 1948 Neuvostoliitto asetti Berliinin saarron estääkseen Länsi-Saksan pääsyn Berliiniin. Tämä johti länsivaltojen toteuttamaan massiiviseen ilmasiltaoperaatioon, jossa ruokaa, polttoainetta ja muita tarvikkeita lennätettiin lentokoneilla Berliiniin. Ilmasilta kesti noin vuoden ja se osoitti länsivaltojen sitoutumisen ja tuen Länsi-Berliinille.
  3. Berliinin muuri: Vuonna 1961 Itä-Saksan viranomaiset rakensivat Berliinin muurin erottaakseen Itä-Berliinin Länsi-Berliinistä ja estääkseen itäsaksalaisten pakolaisuuden länteen. Muuri jakoi kaupungin fyysisesti ja symbolisesti lähes 30 vuoden ajan. Sen purkaminen vuonna 1989 merkitsi kylmän sodan päättymistä ja Saksojen yhdistymistä.
  4. Saksojen yhdistyminen: Vuonna 1990 Itä-Saksa liittyi Länsi-Saksaan, ja Saksojen yhdistyminen toteutui. Berliinistä tuli uuden yhdistyneen Saksan pääkaupunki. Yhdistymisen myötä Berliini alkoi kokea merkittävää kehitystä ja uudelleenrakentamista.
  5. Berliinin jälleenrakentaminen ja uusiutuminen: Berliini on kokenut huomattavaa kaupunkisuunnittelua, jälleenrakennusta ja modernisointia toisen maailmansodan jälkeen. Monet historialliset rakennukset on restauroitu, ja kaupungin arkkitehtuuri yhdistää vanhaa ja modernia tyyliä. Berliini on myös tullut tunnetuksi luovasta taide- ja kulttuurikohteistaan sekä kansainvälisistä tapahtumista, kuten Berliinin elokuvajuhlat ja Berliinin kansainväliset filmifestivaalit.